Kansainvälisessä Hiisien kuvakilpailussa painottuivat Saarenmaan kuvat

Pyhiin luonnonpaikkoihin keskittyvässä kansainvälisessä Hiisien kuvakilpailussa nousivat tänä vuonna esiin Saarenmaan pyhät paikat. Pääpalkinnon voitti kuva ”Puiden esiäiti”, johon on taltioitu Saarenmaalla Liikülassa kasvava Tärin lehmus. Kuvan ottanut Maris Sepp työskentelee ympäristövirastossa ja kuvaa vapaa-ajallaan kotisaarensa luontoa.

Tärin lehmuksen iäksi arvioidaan 400 vuotta ja seitsenmetrisellä ympärysmitallaan se on Viron paksuin lehmus. Kuvakilpailun arviointiraadin johtaja, valokuvaaja Arne Ader sanoi, että matalalla latvuksella peitettyä Tärin lehmusta on hankala valokuvata, mutta voittokuva onnistuu tässä hyvin. ”Lisäksi, Viro tarvitsee enemmän 400-vuotisia puita ja voittajakuva auttaa muistuttamaan tästä”, Ader sanoi.

Neljättätoista kertaa järjestetty kuvakilpailu pidettiin viroksi, venäjäksi ja suomeksi, ja se keskittyi sukukansojen pyhiin paikkoihin. Suomen pyhän paikan sarjan voitti Markku Laitakari, jonka ottamassa kuvassa jatketaan kevään paimensoittoperinteitä Varsinais-Suomessa.

Taivaannaulan suvisoitto Maarian Soittomäellä. Kuvaaja: Markku Laitakari.

Sukukansojen sarjan palkinnon voitti kuva Marinmaan Arboryn kylän hiidestä, jonka kuvaaja on Oleg Ponomarjov. Marinmaalle meni myös tapojen (kuvaajan samoin Oleg Ponomarjov) sekä liikkuvan kuvan eli hiisivideon (Andrei Ogorodnikov) palkinto. Pyhien kivien palkinnon sai kuva Kominmaan pyhästä kalliosta (Natalja Onišenko).

Rajan taakse meni myös nuorten palkinto (pyhä kallio Venäjällä Tšeljabinskin alueella, kuvaajan 12-vuotias Danil Tomilov) sekä maailman palkinto, jonka kuvassa on tallennettu Indonesian Sulawesin saarella sijaitseva pyhä hiisi (Mark Levitin).

Suurin osa palkinnoista jäi kuitenkin Viroon: hiisien palkinto (Harjunmaan Saulan Sinilähteet, Mati Kose), pyhän puun palkinto (Läänemaan Paliveren jalava, Ilme Parik), antien palkinto (Põlvan maakunnan Jõksin Seppälähde, Kairi Kalmann), hiiden tuskan palkinto (Järvamaan Tammekülan Tammemägi, Riine Ant), terveyden palkinto (Järvamaan Prandin lähde, Rasmus Ilves), Vanhan-Võromaan palkinto (Laisin hiisilehmus, Villu Urban) ja Vironmaan palkinto (Ilumäen hiisipuu, Heiko Kruusi).

Kärkisijan lisäksi palkittiin vielä neljä Saarenmaan kuvaa. Niistä kolme on Odalätsin lähteestä: pyhien vesien palkinto (Urve Hermann), perinteen palkinto (Urve Hermann) ja saarien palkinto (Marko Palm). Luonnonsuojelun palkinnon voitti Marko Palmin kuva Pangan rantatörmästä.

Voittajakuvat valinneeseen arviointiraatiin kuuluivat luontovalokuvaaja Arne Ader, luontotoimittaja Helen Arusoo, taiteilija Epp Margna ja fennougristi Patrick O’Rourke.

Hiisien kuvakilpailua järjestää Hiite Maja-säätiö yhteistyössä Taivaannaula ry:n kanssa.

Voittajakuviin voi tutustua tällä sivustolla (viroksi).

Myös kaikki tämänvuotiset ja edellisvuosien kuvat ovat verkossa nähtävillä.

Alkuperäisen tiedotteen tekijä: Ahto Kaasik, Hiite Maja -säätiön johtaja.

Tämänvuotinen Hiiden ystävä on ikänsä metsämiehenä toiminut Erich Valksaar

Virossa on jälleen jaettu vuotuinen tunnustus pyhien luonnonpaikkojen puolesta toimineelle ihmiselle. Tämänvuotiseksi Hiiden ystäväksi valittiin ikänsä metsämiehenä toiminut Erich Valksaar, 89. Tunnustuksen taustalla oli Valksaaren toiminta Tõiveren hiiden pelastamiseksi. Valksaaren ja hänen kaltaistensa metsämiesten ansiosta Viron monet hiisipaikat ovat säilyneet miehitysajan läpi meidän päiviimme saakka.

Erich Valksaar muistelee:

”Olin Pajusissa aluemetsänhoitaja ja kävimme metsästämässä. Silloin löysin metsästä vanhat tammet. Villisiat kävivät siellä tonkimassa tammenterhoja. Aloin kysellä muilta, että miksi tammet kasvavat siellä. Silloin sain tietää, että se on vanha hiisipaikka. Tästä hiisitammistosta tiesivät myös muut. Joskus vuosien 1975 ja 1980 välissä Kuristan metsätalouden johtaja antoi minulle käskyn kaataa nämä vanhat tammet. Ministeriön miehet halusivat kuulemma tammilaudoista ruumisarkkuja. Minä en kuitenkaan halunnut kaataa niitä, koska se on vanha hiisipaikka. Valitin ahdingostani tutulle insinöörille. Hän suositteli, että sanoisin tammien olevan sisältä kostuneita ja siten kelpaamattomia laudoiksi. Sanoinkin sitten johtajalle, että nämä tammet eivät sovi, koska ne ovat mätiä ja niitä ei kannata kaataa. Sain toki kuulla kunniani, etten täyttänyt käskyä, mutta minua ei potkittu töistä.”

Tõiveren hiisitammisto. Kuvaaja: Eda Kasar.

”Nykyään metsissä on paljon hävitystä. Paljon arvokasta, mitä me omana aikanamme säilytimme, kaadetaan nyt. Sanotaan, että muuten mätänee. Se on harmillista”, Valksaar arvioi.

Valksaaren mukaan vanhoilla metsänhoitajilla olisi paljon opetettavaa nykyisille metsänhoitajille, mutta heitä ei valitettavasti haluta kuunnella. Muinainen metsämies katsoo myös, että maahan kaatuneet puut voisi siivota hiiden alta pois, jotta ihmisillä olisi mukavampi vierailla siellä. Kaikesta muusta huolehtikoon kuitenkin luonto.

Erich Valksaar syntyi 27.07.1932 Koorkülassa Helmen kihlakunnassa. Metsänhoitajan koulutuksen hän sai Tihemetsan teknisestä opistosta. Hän aloitti metsänhoitajan työt Lustiveren, myöhemmin Aidun metsänhoitoalueen apulaisaluemetsänhoitajana. Sieltä hän siirtyi Pajusin metsänhoitoalueelle, missä hän työskenteli kymmenen vuotta apulaisaluemetsänhoitajana ja sen jälkeen kolmekymmentäkaksi vuotta aluemetsänhoitajana. Valksaar on myös yksityismetsänhoitajien Hong-nimisen yhdistyksen jäsen. Hänellä on neljä lasta, kahdeksan lastenlasta, neljä lastenlastenlasta.

Tõiveren hiisi sijaitsee Põltsamaan kihlakunnassa (nykyään Põltsamaan kunnassa Jõgevamaalla).

Hiiden ystävän valitsevat joka vuosi Maavalla Koda, Hiite Maja-säätiö sekä EVT Põlisrahvaste Sihtasutus. Perinteinen Hiiden ystävän tunnustustilaisuus jouduttiin tänä vuonna perumaan koronatilanteen takia.

Alkuperäinen uutinen.

Hiisien kuvakilpailu 2021 — vielä ehdit osallistua!

Tämänvuotiseen Hiisien kuvakilpailuun ehtii vielä osallistua! Kuvia ja videoita voi ladata kilpailun sivuille 15.10.2021 saakka.

Kilpailuun toivotaan kuvia hiisistä ja muista luonnontilaisista pyhistä paikoista. Hiisien kuvakilpailun tarkoituksena on kunnioittaa perinteisten pyhien paikkojen kulttuuri- ja luonnonperintöä ja tallentaa niiden nykytila. Lisäksi kuvakilpailun kautta ihmisiä kannustetaan vierailemaan pyhissä paikoissa ja säilyttämään ja suojelemaan niitä.

Tänä vuonna Suomen pyhien paikkojen kuvilla on oma kilpailusarjansa. Taivaannaula kannustaakin kaikkia osallistumaan ja ikuistamaan Suomen pyhiä luonnonpaikkoja kuvan ja videon keinoin!

14. kertaa järjestettävän kilpailun aiheena ovat erilaiset pyhät luonnonpaikat: hiidet, pyhät mäet, puut, kivet, vesistöt ja muut luonnonpaikat. Kilpailussa tehdään ero pyhän luonnonpaikan ja ihmisten rakentaman pyhän rakennuksen välillä. Esivanhempamme ovat käyneet pyhillä luonnonpaikoilla rukoilemassa, parantumassa, jättämässä anteja, hankkimassa neuvoja, ennustamassa ynnä muita tapoja jatkamassa.

Kuvakilpailun arviointiraadin esimiehen, luontovalokuvaaja Arne Aderin mukaan kilpailun 14-vuotinen jatkuvuus ja kasvava valikoima näyttää, että tämä yritys kantaa syviä arvoja, mitkä puhuttavat ihmisiä.

”Hiisien kuvakilpailu on edesauttanut pyhien paikkojen uudellenlöytämistä ja lisännyt yhteiskunnallista tietoisuutta. Kiitos kuvakilpailun ihmiset ovat alkaneet etsiä pyhiä paikkoja yhä enemmän ja pyhistä paikoista on tallennettu tuhansia kuvia”, sanoo Arne Ader.

Palkinnot ja kilpailusarjat

Kilpailun pääpalkinto on 1000 €, sukukansojen sarjan palkinto 300 €, Suomen pyhän paikan palkinto 300 € ja 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien palkinto 200 €. Tämän lisäksi jaetaan palkintoja mm. seuraavissa sarjoissa: hiisi, pyhä puu, kivi, vesistö, annit, hiiden tuska, perinne, saaret.

Kilpailuun voi lähettää kuvia luonnontilaisista pyhistä paikoista kaikkialta maailmasta. Kilpailuun voi lähettää myös liikkuvaa kuvaa eli 1,5 minuutin pituisia videoita. Kuvia ja videoita voi lisätä kilpailun sivuille 15.10.2021 saakka.

Kilpailun sivut on avattu viroksi, venäjäksi ja suomeksi. Hiisien kuvakilpailun järjestää Hiite Maja -säätiö yhteistyössä Taivaannaulan kanssa.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan ovat pyhät luonnonpaikat ihmiskunnan ja siten myös Pohjois-Euroopan vanhimpia luonnonsuojelualueita. Monilla alkuperäiskansoilla on pyhiä luonnonpaikkoja ja niihin liittyvät perinteet muodostavat olennaisen osan myös uralilaisten kansojen perinteestä.

Suomesta tunnetaan satoja pyhiä paikkoja: pyhiä kiviä, uhrimäkiä, lähteitä, karsikkopuita ja monia muita. Tietoisuus perimätiedon tuntemista pyhistä paikoista on kuitenkin vähäistä, ja sen lisäämiseen Hiisien kuvakilpailu tarjoaa uuden väylän.

Lisätietoja

Kilpailun sivut

Viime kilpailujen kuvat

Kilpailun juliste:

Hiisien kuvakilpailu 2021 avattu – Suomella oma kilpailusarja

Tämänvuotinen Hiisien kuvakilpailu on alkanut! Kilpailuun toivotaan kuvia hiisistä ja muista luonnontilaisista pyhistä paikoista. Hiisien kuvakilpailun tarkoituksena on kunnioittaa perinteisten pyhien paikkojen kulttuuri- ja luonnonperintöä ja tallentaa niiden nykytila. Lisäksi kuvakilpailun kautta ihmisiä kannustetaan vierailemaan pyhissä paikoissa ja säilyttämään ja suojelemaan niitä.

Tänä vuonna Suomen pyhien paikkojen kuvilla on oma kilpailusarjansa. Taivaannaula kannustaakin kaikkia osallistumaan ja ikuistamaan Suomen pyhiä luonnonpaikkoja kuvan ja videon keinoin!

14. kertaa järjestettävän kilpailun aiheena ovat erilaiset pyhät luonnonpaikat: hiidet, pyhät mäet, puut, kivet, vesistöt ja muut luonnonpaikat. Kilpailussa tehdään ero pyhän luonnonpaikan ja ihmisten rakentaman pyhän rakennuksen välillä. Esivanhempamme ovat käyneet pyhillä luonnonpaikoilla rukoilemassa, parantumassa, jättämässä anteja, hankkimassa neuvoja, ennustamassa ynnä muita tapoja jatkamassa.

Palkinnot ja kilpailusarjat

Kilpailun pääpalkinto on 1000 €, sukukansojen sarjan palkinto 300 €, Suomen pyhän paikan palkinto 300 € ja 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien palkinto 200 €. Tämän lisäksi jaetaan palkintoja mm. seuraavissa sarjoissa: hiisi, pyhä puu, kivi, vesistö, annit, hiiden tuska, perinne, saaret.

Kilpailuun voi lähettää kuvia luonnontilaisista pyhistä paikoista kaikkialta maailmasta. Kilpailuun voi lähettää myös liikkuvaa kuvaa eli 1,5 minuutin pituisia videoita. Kuvia ja videoita voi lisätä kilpailun sivuille 15.10.2021 saakka.

Kilpailun sivut on avattu viroksi, venäjäksi ja suomeksi. Hiisien kuvakilpailun järjestää Hiite Maja -säätiö yhteistyössä Taivaannaulan kanssa.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan ovat pyhät luonnonpaikat ihmiskunnan ja siten myös Pohjois-Euroopan vanhimpia luonnonsuojelualueita. Monilla alkuperäiskansoilla on pyhiä luonnonpaikkoja ja niihin liittyvät perinteet muodostavat olennaisen osan myös uralilaisten kansojen perinteestä.

Suomesta tunnetaan satoja pyhiä paikkoja: pyhiä kiviä, uhrimäkiä, lähteitä, karsikkopuita ja monia muita. Tietoisuus perimätiedon tuntemista pyhistä paikoista on kuitenkin vähäistä, ja sen lisäämiseen Hiisien kuvakilpailu tarjoaa uuden väylän.

Lisätietoja

Kilpailun sivut

Viime kilpailujen kuvat

Kilpailun juliste:

Turussa kuullaan suomalaisten ja virolaisten pyhistä paikoista

Taivaannaulan Hiisi-hanke järjestää syyskuun puolivälissä Turussa Pyhät luonnonpaikat perinteisessä kulttuurissa -seminaarin. Kaikilla avoimessa tilaisuudessa on tarjolla tutkittua tietoa suomalaisten ja virolaisten pyhistä luonnonpaikoista. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Hiisi-hanke on jo vuodesta 2013 kerännyt tietoa ja rahvaanomaisen perinteen tuntemia pyhiä luonnonpaikkoja Suomessa. Tietoa on tähän mennessä koottu yli 600 paikasta, jotka on voitu nimetä ja paikantaa vaihtelevalla tarkkuudella. Aineiston perusteella on voitu luokitella ja esittää erilaisia käyttöyhteyksiä pohjoiseen itämerensuomalaiseen perinnekulttuuriin kuuluville kultti- ja rituaalipaikoille.

Nyt järjestettävässä seminaarissa on tarkoitus esitellä hankkeen tähänastisia tuloksia sekä vertailla niitä sukukansojen, erityisesti virolaisten pyhiin luonnonpaikkoihin, joita on kartoitettu jo 1980-luvun lopulta lähtien. Virosta saapuu esitelmöimään ansioitunut pyhien luonnonpaikkojen tutkija Ahto Kaasik, jonka esitelmä tulkataan suomeksi. Pidämme myös paneelikeskustelun pyhien luonnonpaikkojen suojeluun, nykytilaan ja merkitykseen liittyvistä kysymyksistä.

Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse osoitteeseen varsinaissuomi@taivaannaula.org. Lisätiedot seminaarista löydät tapahtuman verkkosivulla. Tervetuloa!