Kuka on toteuttanut hiidet.fi-karttapalvelun?

Hiidet.fi-karttapalvelu on Taivaannaula ry:n toteuttama. Taivaannaula on vuonna 2007 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on pitkäikäisen suomalaisen perinnekulttuurin ja henkisen perinteen säilyttäminen ja elävänä pitäminen, mukaan lukien kansanperinteen tuntemien pyhien luonnonpaikkojen suojeleminen. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa Sohova.

Karttapalvelun pohjana olevan tietokannan ovat saattaneet valmiiksi Anssi Alhonen ja John Björkman.  Tietokannan rakentamiseen ovat osallistuneet ja tietojen keräämisessä auttaneet myös lukuisat muut.

Kiitämme avusta mm. seuraavia: Päivi Eskola, Lilli Haapala, Johanna Halonen-Hyrkkö, Kai Kaituri, Nora Kivisalo, Mikko Koivunen, Markku Laitakari, Kristin Lauharo, Maritta Lehvonen, Kristian Lindroos, Timo Muhonen, Marja-Riitta Perttula, Patrick O´Rourke, Katja Pohtola, Mikko Tappura, Johanna Viitaharju, Ari Vilén.

Mitä ovat pyhät luonnonpaikat?

Kansanuskon pyhillä paikoilla tarkoitetaan pääosin paikkoja, joita vielä melko läheisessä menneisyydessä on kunnioitettu. Tarkoitus ei ensisijaisesti ole hakea esikristillisiä pyhiä paikkoja, vaan paikkoja, jotka ovat olleet pyhiä tavalliselle kansalle vielä vähän yli sata vuotta sitten. Tämä tarkoittaa mm. haltijoiden uhripaikkojen ja karhunkallohonkien lisäksi myös esim. pyhimyksille omistettuja lähteitä tai luonnonkiviä, joiden luo on kokoonnuttu jumalanpalveluksiin.

Rajanveto siitä, mitkä paikat otetaan mukaan ei ole aina ollut helppo tai selkeä. Yhden paikan haltijalle kerrotaan jätetyn uhriantimia. Toisessa paikassa kerrotaan asuvan haltijan, johon on suhtauduttu pelonsekaisella kunnioituksella. Kolmannessa paikassa kerrotaan asuvan pelottavan ”metsän äijän”, joka voi olla haltija, kummitus tai piru. Neljännessä paikassa kerrotaan kummittelevan. Olemme pyrkineet pidättäytymään paikoissa, joissa puhutaan haltijoista tai hahmoista, jotka selvästi ovat vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, mahdollisesti edellyttäen jonkinmoista rituaalinomaista käytöstä.

Erilliseksi kategoriaksi olemme eritelleet hiidet. Hiidet ovat vanhoja pyhiä mäkiä tai lehtoja, jotka ovat ilmeisesti menettäneet merkityksensä jo satoja vuosia sitten. Perimätieto niistä on säilynyt lähinnä paikannimien muodossa.

Vierailu pyhillä luonnonpaikoilla

Vieraillessasi pyhillä luonnonpaikoilla muistathan noudattaa jokamiehenoikeuksia ja hyviä tapoja. Älä esimerkiksi kulje kenenkään kotipihalla tai viljelyksillä tai muuten haittaa maankäyttöä. Huomioithan myös, että et autoa pysäköidessäsi tuki kulkureittejä. Älä myöskään sotke tai vahingoita ympäristöä tai roskasta. Pyhille luonnonpaikoille on perinteen mukaan jätetty niille sopivia antimia, esim. ruokaa ja juomaa, puihin sidottuja tekstiilinauhoja tai kankaankappaleita sekä lähteisiin jätettyjä kolikoita ja neuloja.

Lue lisää: https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet

Muuta tietoa pyhien luonnonpaikkojen karttapalvelusta

Kotirauhan suoja. Olemme pyrkineet rajaamaan karttapalvelussa julkaistavista paikoista pois sellaiset, joissa käyminen edellyttäisi kotirauhan rikkomista, eli ihmisten yksityisissä pihoissa tai asuinpiirissä olevat paikat. Tämä tarkoittaa mm sitä, että suurin osa uhripuita tai niiden paikkoja jää karttapalvelusta pois, sillä ne sijaitsevat tyypillisesti pihamailla. Toisaalta, uhripuiden pyhyyden luonne on myös yleensä yksityinen, sillä ne ovat tyypillisesti talon tai suvun pyhiä puita. Jos karttapalveluun on kuitenkin päätynyt yksityisalueilla olevia paikkoja, pyydämme ottamaan asiasta yhteyttä ja kertomaan mistä paikoista on kyse niin voimme päättää, otammeko ne palvelusta pois.

Paikkojen tarkistaminen. Hiisi-hankkeen tietokantaan on kerätty tietoja sadoista pyhistä luonnonpaikoista eri puolilla Suomea. Hankkeen aktiivisimmat vapaaehtoiset asuvat ja pystyvät liikkumaan parhaiten tietyissä maakunnissa; pääosin Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Tästä johtuen suurta osaa etenkin itäisen Suomen ja myös Pohjanmaan paikoista ei ole vielä pystytty kartoittamaan maastossa.

Tietojen alkuperä ja ikä. Hiisi-hankkeen tietokantaan on koottu tietoa hyvin monenlaisista lähteistä. Merkittävimpiä tiedonlähteitä ovat Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (ent. kansanrunousarkisto) sekä Museoviraston Muinaisjäännösrekisteri ja sen pohjana toimivat kaivausraportit. Muita tärkeitä lähteitä ovat olleet mm. Nimiarkisto, Kotiseutu-lehti, Finlands svenska folkdiktning, lukuisat paikallishistorialliset kirjat sekä kotiseutukirjallisuus. Merkittävä osa aineistosta on 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kerättyä muistitietoa, mutta osa on 1700- tai jopa 1600-luvulla taltioitua. Olemme syvässä kiitollisuudenvelassa kaikille katoavaa perimätietoa keränneille ja tallentaneille henkilöille. Heidän työnsä on mahdollistanut sen, mitä me teemme tänään. Jonkin verran tietoa olemme saaneet myös elävänä suullisena muistitietona ja olemme myös hyvin iloisia siitä, että perimätietoa on säilynyt ja että sitä on jaettu meille. Olemme monessa tapauksessa joutuneet punnitsemaan ja arvioimaan lähteiden ja tietojen luotettavuutta. Hankkeen tietojenkeruun alkuvaiheessa tietojen seulonta oli vaikeaa, mutta käytyämme läpi satoja paikkoja, ovat monet kuviot ja yhdenmukaisuudet tulleet siinä määrin selkeiksi, että olemme pystyneet arvioimaan tietoja paremmin.

Tietokannan paikoista suurin osa on siis sellaisia, joita on pelätty tai kunnioitettu, tai joita tiedetään pelätyn tai kunnioitetun, tai joissa on tiedetty uhratun vielä ei kovin pitkää aikaa sitten. Taltiointien iästä voisi päätellä, että pyhiä luonnonpaikkoja on kunnioitettu melko yleisesti mm. uhrein vielä 1800-luvulla, mutta että tavat 1900-luvun puolella olisivat melko nopeasti harvinaistuneet.

Kartan käyttö ja symbolit

Kartalle on koottu perimätiedon tuntemia kansanuskon pyhiä paikkoja Suomen alueelta. Napsauta kuvaketta kartalla nähdäksesi kohteen tiedot.

Kuvakkeiden värien merkitys:

Keltainen = kohde kartoittamatta. Tämä tarkoittaa, että kohteessa ei ole vierailtu vapaaehtoisten toimesta ja sen nykytilaa ei tunneta.

Vihreä = maastokartoitettu kohde. Kohde on löydetty maastosta ja sen nykytila tunnetaan. Kohteesta on usein myös olemassa kuvia.

Harmaa = tuhoutunut kohde. Kohde on tuhoutunut ja/tai ei ole enää luonnontilassa.

Haluatko auttaa? Voit lähettää tietoja tai kuvia kartalle merkityistä kohteista sähköpostitse osoitteeseen [email protected].