Simpsiön Piispanpenkki
Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Kohteen sijainti kartalla
Kuvaus
Perimätieto
Piispanpenkki sijaitsee Simpsiön luonnonsuojelualueen pohjoisosassa, laskettelurinteen eteläpuolella, vanhan kirkkotien varressa. Maapohja on kivikkoa ja kalliota, metsä vanhaa mäntyvaltaista sekametsää.
Simpsiön vuoreen liittyy lukuisia kansantarinoita ja taruja; varhaisimmat kirjalliset tiedot ovat vuodelta 1868. Tarinat arvelevat polun olleen käytössä jo pakanuuden ajalla. Vuoren länsirinteellä on kalliomuodostuma, jota sanotaan Piispanpenkiksi. Kohde on penkkimäinen kivimuodostuma, jonka koko on noin 1-2 metriä x 1-2 metriä, mittauskohdasta riippuen.
Tarun mukaan Peikot ovat pitäneet valtaa Simpsiöllä. Kun Turun piispa Hemming oli kuullut tästä, päätti hän lähteä nujertamaan Peikkojen pelin. Kiivetessään vuorelle piispa väsyi ja istahti nousun puolessa välissä lepäämään tälle kivipaadelle. Paikka tunnetaan sen jälkeen Piispanpenkkinä. Paikalla on nyt opastaulu. Vuoren laella on ollut uhriröykkiö, jonka äärellä piispa saarnasi ja peikot luikkivat pakoon vuoren sisään. Myöhemmin uhriröykkiöön oli tapana ohi kulkiessa heittää lantteja. Hermann Salanne kertoo nähneensä uhriröykkiön vielä 1800-luvun lopulla, mutta käydessään paikalla vuonna 1939 totesi röykkiön hävitetyn. Lisäksi Salanteen mukaan Piispanpenkillä on ollut 1800-luvulla sammalesta ja lyhyestä ruohosta ”pehmusteet”, jotka oli revitty pois vuoteen 1938 mennessä.
Kysymyksessä on tarinapaikka keskiaikaisen kirkkotien varrelta. Mahdollisesti Piispanpenkki-nimi liittyy tien käyttöön kirkollisena tienä, joka on tuonut kohteelle tämänkaltaista tarinaperinnettä. Luontaisena levähdyspaikkana kohde on ollut luultavasti käytössä yhtä kauan kuin tiekin ja siihen on liitetty monia erilaisia tarinoita.
-Museoviraston muinaisjäännösrekisteri (kohde 1000017042)