Kaksinainen
Lohja, Uusimaa
Kohteen sijainti kartalla
Kuvaus
Perimätieto
Kaksinaisten lammen takan, siin Saarjärven ja Kurjen rajal, Kurjen mettän pualla haukui usein semmonen kun piän rakkikoira. Kukaan ei sitä nähny. Monet kojetti saara sen nähräkseskin, toiset taas pelkäs kovin. Monet sen kuulivat. -Mut sit kerran kun Klaasi tuli Sahan kulmalt kotja yhrel ehtool hyvin myöhään, siit Kurjen ja Märrin rajan kohralt tuli hänen tyvöös niin nätti musta pikkunen rakki koira. Tuli hänen kansas Kurjen ja Saarjärven rajal, mut rajast yli ei enään tullu vaikka hän oli kuinka viätelly. Eikä antanu sivun ittees kun hän kojetti kovin ottaa sitä sylyys. Sihen rajal se jäi, se ei ollukkaan tavallinen koira se oli Rajalainen. Sen jälkeen ei koskaan enään siält kuulunu seun koiran haukkumist.
SKS Pusula. KT 39. Lusenius, Iida 11. 1938.
Kerran kun mei äitin kans oltiin vaskas hakemas yhrel suvi ehtol. Mää huusin niinkun vaskaa pruukataan. Pikse pik, se Heluna se, Mettäst vastattiin tääl se on kaks kertaa, ei kolmat enään vaikka mää olisin kuinka kysyny. Ei äiti mitään kuullu vaikka oli mäjen päällä siälpäin mistä se ääniki kuului ja mää olin alhaal sussa, kaksinaisen lammen viäres. Aamul mentiin sielt päin hakemaan mistä se äänikin kuului, ja siäl mulli oli kualleena. Sitä paikkaa sanotaan rajanokaks. Se on liki sitä yksinäist lamme misä se ”haltijan” näkivät. (Siel on ennenkin jotakin kuultu). Rajannokast on aika pitkä matka Kaksnaisel lammel. -Kuuluiskohan siält huuto jos se ihminen olis?
SKS Pusula. KT 39. Lusenius, Iida 13. 1938.
